Päiväretkellä

Kerroin aiemmin, että meillä on vesivahinko kotona eikä aikaa ole juurikaan ollut reissaamiseen. Viime aikoina aikaa on vienyt talomme alakerran siivous purkutöitä varten. Nyt siivous on saatu tehtyä ja purkutyöt alkavat ensi viikolla. Sen verran stressiä on saatu lievitettyä, että saimme vuokrattua vara-asunnon muutaman kilometrin päästä omasta kodistamme. Vuokra-asunnolta on helppo ajella vaikka päivittäin omalle asunnolle katsomaan, miten hommat etenee. Ehkä pääsemme kesän edetessä vielä reissaamaan ellei frisbeegolf vie kaikkea aikaamme. Tai ehkä lähinnä Samin kaikkea aikaa.

Kesäkelit ovat hellineet meitä viime päivinä. Tällä viikolla on aurinko paistanut ja lämpötilat pysytelleet useamman päivän 20 asteen tietämillä. Tämä keli siis ihan loistava kaikkeen muuhunkin ulkoiluun, kuten pyöräilyyn, lenkkeilyyn tai frisbeegolfiin.

Frisbeegolf ohjasi meidän tätäkin päiväretkeä, nimittäin ajelimme Iittiin kokeilemaan Iitin frisbeegolfrataa. Ajelimme Iittiin Vuolenkosken kautta pieniä maalaisteitä pitkin. Luonto oli nyt kauneimmillaan, kun auringon myötä puut olivat saaneet tällä viikolla lehdet ja pellot olivat vihreinä, osalla pelloista kylvötyöt oli juuri aloitettu.

Löysimme Iitin frisbeegolfradalle ja alue näytti lupaavalta. Olimme toki etukäteen ottaneet selvää, millaiselle radalle olimme tulossa ja odotettavissa oli haastavia metsäväyliä. Radan kiertämiseen meni meiltä kahdelta aikaa parisen tuntia ja rata tuntui kestävän ikuisuuden. Osuin joka väylällä puihin ja kierroksen jälkeen lopputulos oli sellainen, jota ei edes kehtaa kertoa. Hiki virtasi (osittain myös +22 asteen lämpötilasta) ja heittokäsi oli aivan uuvuksissa. Tämän jälkeen suuntasimme ruoan laittoon johonkin toiseen paikkaan.

Paikaksi valikoitui lintutorni Perheniemessä, Iittiä tämäkin alue taisi olla. Matkalla taas ihastelimme maalaismaisemia ja rauhallisen paikan tullen pysähdyimme vielä ottamaan valokuvia pelloilla oleilevista linnuista. Tornilla siiryin itse kameran kanssa tutustumaan ympäristöön ja Sami jäi paistelemaan jauhelihaa ja teki meille ruoan. Kylläpä ruoka maistui hyvältä koko päivän ulkona olon ja myös varmasti ”retkeilymeiningin” vuoksi.

Lintutornilta lähtiessämme laitoimme navigaattoriin osoitteeksi Heinola ja ajelimme navigaattorin ohjaistamia teitä, Nastolan kohdilla päätimme kuitenkin mennä Sammalsuolle, josko siellä näkisi lisää lintuja, mutta hetkeä myöhemmin ajatus muuttuikin Immilän myllyksi.

Immilän myllyllä
Myllyn vanhaa tavaraa

Päivän edetessä tummat pilvet olivat varjostaneet horisontissa kokopäivän ja keli oli niin hiostava, että ukkosta oli vamasti odotettavissa. Pääsimme kuitenkin Immilän myllylle vielä kuivana ja sieltä vielä kaupan kautta kotiinkin. Sitten alkoi ukkostamaan. Muutamat välähdykset näimme jo kotimatkalla Immilästä, mutta ukonilma alkoi vasta kotona ollessamme. Päiväretkemme ajoitus oli siis suorastaan täydellinen kaiken suhteen. Pääsimme vähän retkeilemään ja säätkin suosi. Huomisen voi sitten pyhittää taas kaikelle pakolliselle, kuten pihatöille omassa kodissa.

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *