Viime vuonna aika liki tähän aikaan tarkoituksenamme oli mennä Pistohiekalle viettämään kaunista keväistä viikonloppua. Näen mielessäni sen näyn, kun Pistohiekka kylpi auringossa kauempaa katsoessamme ja päästyämme pistohiekan risteykseen, vastassa olikin lumikinos ja silloin meni viikonlopun suunnitelmat uusiksi. (Muistin virkistämiseksi viime vuoden postauksen asiaan liittyen voi lukea alla olevasta linkistä: http://tuomola.munblogi.com/2019/04/06/kesakauden-aloitus/ )
Tällä kertaa tarinalla ei ollut näin harmillinen loppu. Itselläni oli jo keskiviikko ja torstai ennen pääsiäistä lomapäiviä ja Samikin pääsi torstaina ajoissa töistä lähtemään. Suuntasimme jo torstai-iltapäivän aikana Pistohiekalle. Olimme valmistautuneet niin, että olemme kaikki neljä päivää Pistohiekalla, joten reissuun pakattiin mukaan myös telttasauna. Auton pakkaaminen kaiken tavaran mahduttamiseksi olikin oma numeronsa. Mukaan piti telttasaunan lisäksi tietenkin pakata puita, saaveja ja ämpäreitä, jotta saunan lämmittäminen ja peseytyminen onnistuisi. Lisäksi mukaan piti pakata terassikalusteet, koska odotettavissa oli myös ulkona istuskelua ja auringosta nauttimista. Pakattuamme loputkin tavarat starttasimme kohti Puumalaa.
Perille päästyämme Pistohiekalla oli jo muutamia autokuntia. Kävimme moikkaamassa ”naapureita” pihalla ja pian sen jälkeen pitikin jo tulla sisätiloihin, kun iltapäivälle oli sovittuna meidän frisbeegolfseuran hallituksen kokous. Keittelin kahvit, koska pitäähän palaverissa kahvit olla, vaikka etänä toimimmekin. Palaverin jälkeen alkoikin saunan kasaus.
Telttasaunassa käyminen on aina yksi reissujen kohokohdista. Telttasauna tarjoaa niin pehmeät, hapekkaat löylyt, että siitä ei voi muuta kuin nauttia. Lisäksi saunassa oleva lämminvesivaraaja vähentää autossa olevan veden kulutusta niin peseytymisen osalta, kuin tiskaamisenkin kannalta. Saunomisen jälkeen ihasteltiin kaunista auringonlaskua.
Perjantaiaamuna heräsimme klo 6, kun puhelin rupesi pimputtamaan. Puhelimeen oli jäänyt äänet päälle ja siksi ajatus pitkään nukkumisesta katosi hyvin nopeasti ensimmäisen pimputuksen jälkeen, kohta tuli toinen ja kolmas… Ei ollut vaihtoehtoja kuin nousta kahvin keittoon. Herättyämme Milla katseli kaiholla auton ikkunasta ulos, kun siellä liikkui muita koiria. Pian Millakin pääsi hieman ulos juoksemaan naapuriautosta tutun koiran kanssa.
Aamupäivän ohjelmaan kuului rentoa oleskelua ja auringosta nauttimista. Kahvin kaveriksi olin tehnyt jo kotona kääretorttua. Vatkasin kerman kääretortun päälle ja mansikkakakku oli valmis.
Päivä kului kovalla vauhdilla eteenpäin. Kerkesin kuitenkin käydä lintuja kuvailemassa ja heittelimme frisbeetä metsässä. Tällä kertaa autoon ei mahtunut oikeaa frisbeekoria, joten korin virkaa toimitti saunan saavi. Pian saavinkin sai taas täyttää vedellä ja pääsimme saunomaan.
Perjantaiaamusta viisastuneena olin laittanut puhelimen yöksi äänettömälle ja sain aamulla heräillä kaikessa rauhassa. Sami oli tapansa mukaan hereillä jo heti 6 jälkeen, mutta itse kuorsasin tyytyväisenä hieman pidempään. Lauantaiaamua varten olin suunnitellut tekeväni pataleipää Omnia -uunilla. Olin jo illalla laittanut taikinan valmistumaan, jotta aamupalalla saisimme tuoretta leipää. Kyllä kannatti!
Aamiaisherkkujen jälkeen ulos mennessä piti pukeutua erittäin lämpimästi, kun aika ajoin satoi räntää, rakeita ja kohta taas paistoi aurinko. Lämpötila pysyi kuitenkin kohtalaisen matalana, joten lämmittelemässä piti vähän väliä käydä. Päivällä pelasimme krokettia ja ilokseni voitin ensimmäisen erän!
Luettuamme säätiedotuksia, päätimme kerätä saunan pois jo lauantaina, kun vielä edes osittain oli kuivaa. Sunnuntaille oli ennustettu rankkoja lumikuuroja ja kovaa tuulta, joten valmistauduimme siihen, että lähdemme kotiin jo sunnuntaina ja niin me teimmekin. Sunnuntaiaamuna keli oli harmaa ja ennusteiden mukaan sade alkaisi pian. Pakkasimme loput tavarat kyytiin ja lähdimme kotia kohti. Matkalla lumisade todenteolla alkoi.
