Kolmen valtakunnan matka

Heräsimme Saana -tunturin juurelta parjantaiaamuna. Laitoimme auton lähtökuntoon ja suuntasimme taas kohti pohjoista eli siirryimme Norjan puolelle. Maisemat Norjassa olivat uskomattoman hienot. Tunturien koko kasvoi vuoristoksi ja niiden huipulla oli lunta. En edes osannut kuvitella, kuinka kaunista Norjan puolella on, vaikka sitä monet ovat kehuneet ja suositelleet. Nyt kun sen näki omin silmin, näkemys Norjan postikorttimaisemista muuttui todelliseksi. Valitettavasti Norjan vierailumme oli kovin lyhyt muuttuneista sääennusteista johtuen. Kaksiossa oli kesärenkaat alla ja sunnuntaille ennusteltiin pohjoiseen jopa 10 cm lunta. Emme voineet muuta kuin lähteä lumisadetta pakoon takaisin kohti etelää.

Norjan mutkittelevat tiet ja jyrkät mäet sekä ylös että alas, toivat hieman jännitystä matkaan. Meillä oli kontissa niin paljon tavaraa, että mietimme, kuinkahan kaksio jaksaa kiivetä mäet ylös. Selvisimme mäistä ongelmitta vaikka paikka paikoin hikikarpalot nousivat otsalle. Päästyämme takaisin Suomen puolelle pystyi taas hengittämään. Jälleen yhtä kokemusta rikkaampana ja uutta Norjan matkaa odottaen. Todennäköisesti uusi Norjan reissu tehdään ensi kesänä. Oli se vain niin upeaa!

Norjassa tiet erinomaisessa kunnossa
Äijäkosken laavu- Toisella puolella jokea Ruotsi.

Päästyämme Suomen puolelle, rupesimme miettimään seuraavaa paikkaa, johon ajaisimme lumisadetta pakoon. Ajatuksissa oli ajaa niin pitkälle kuin jaksoi, mutta Norjan reissu vei energiat ja ajoimme vain Muonioon. Siihen mennessä päivän ajokilometrejä oli kertynyt noin 350 ja autossa oli istuttu noin 4,5h. Muoniossa yövyimme Muoniojoen kupeessa, Äijäkosken parkkipaikalla. Parkkipaikka oli iso asfaltoitu alue hieman valtatiestä sivussa. Kävimme kävelemässä Äijäkosken laavulle, joka oli pienen kävelymatkan päässä parkkipaikasta. Koski kuohusi komeasti ja joen toisella puolella oli Ruotsi. Kirjaimellisesti kivenheiton päässä.

Yhtenä tavoitteenani tällä ruskamatkalla oli nähdä revontulet. 27.9-28.9. 2019 välinen yö oli ollut upea revontulien puolesta. Revontulia oli näkynyt lähes joka paikkakunnalla. Valitettavasti omalla kohdalla pilviharso nousi taivaalle ja revontulet jäivät näkemättä – tai niin ainakin luulin. Myöhemmin illalla pilviharso olikin väistynyt ja näin myös itse revontulia. Valitettavasti näky ei ollut se, mitä olin odottanut. Meidän kohdalla revontulet olivat kovin haaleat eikä juuri lainkaan loistaneet vihreää väriä. No voin sanoa tavoitteen täyttyneen tässäkin tapauksessa, mutta parempaa toivoin näkeväni. Ehkä vielä jonain päivänä.

Muoniossa ollessamme pohdimme, mihin voisimme seuraavaksi suunnata. Meillä alkoi olla jo pyykkiä jonkin verran, wc piti tyhjentää ja vettäkään ei juuri ollut. Mietimme yöpymistä leirintäalueella. Samaan aikaan sain yhteydenoton kotimajoituskohteita ja vastaavia kohteita tarjoavan Majoitusovi.comin edustajalta, (https://majoitusovi.com/) että olivat lukeneet blogiani ja olisivat kiinnostuneita yhteistyöstä. Majoitusovi.com haki kotimaan matkailusta blogia pitäviä henkilöitä ja olin omaani heille ehdottanut. Oli iloinen uutinen, että jatkossa voisin tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Tutustuin tietenkin heti matkamme varrella oleviin kohteisiin, josko hyödyntäisimme ns. yhteistyökumppanini tarjoamia kohteita, mutta keksimmekin ajaa Hailuotoon puskaan vielä yhdeksi yöksi.

Päästäksemme Hailuotoon meidän piti kuitenkin ensin saada se wc tyhjennettyä ja tankattua vettä auton vesisäiliöön. Muonion ja Hailuodon välillä ei kuitenkaan ollut kemiallisen wc:n tyhjennyspaikkoja Suomen puolella, joten päätimme ajaa Pellosta Ruotsin puolelle ja käydä siellä tyhjentämässä wc-pyttymme. Hieman tämä huvitti, että piti ajaa Ruotsiin, jotta saamme jatkaa matkaa toivomallamme tavalla. Ruotsissa olikin hieno paikka tuo Kissakoski, johon asuntoauton wc:n sai tyhjentää. Lisäksi sieltä sai vettä säiliöön ja oli siellä yleisöwc:tkin. KAIKKI ILMAISEKSI!

Jatkoimme vielä jonkin matkaa Ruotsin puolella Haaparantaan asti, kävimme Haaparannassa Candy Worldissä ja Suomen puolella kävimme Torniossa syömässä Pizza RAXissa. Nämä käynnit toi kivat pienet tauot ajamiseen, koska Hailuotoon oli vielä reilusti matkaa.

Pian tuulimyllyt alkoivat siintää edessämme ja pääsimme autolautalle, joka vei meidät Hailuotoon.

Ajoimme Hailuodossa vielä noin 25km päästäksemme yöpaikkaamme, mutta se kannatti. Paikka oli aivan mahtava merimetsoineen ja auringonlaskuineen. Tässä paikassa ei voinut muuta kuin nauttia. Päivän kilometrikertymä oli noin 450km. Unta ei tarvinnut kauaa odotella.

Hailuoto kauniissa ruskan sävyissä
Upea auringonlasku 28.9.2019

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *