Lomareissussa 2025, osa 2

Julkaistu: 13.7.2025 | Kirjoittanut: Tuomola Katja

Silfarin kanjonilta ajelimme melkein samaan kohtaan toiselle puolelle vuonoa, Ryssänmarkkaan. Teimme siellä ruokaa ja pohdimme, jäisimmekö siihen yöksi. Tuuliennusteet kuitenkin kuulostivat hieman huolestuttavilta, joten päätimme vielä vähän jatkaa matkaa ja jäimme yöksi levähdyspaikalle ”keskelle ei mitään.”

Levähdyspaikka oli tien vieressä oleva asfaltoitu alue, mutta näkymät siinäkin olivat hyvin kauniin karut. Muutamat muutkin reissaajat päätyivät iltaa kohden siihen yöksi. Seuraavana päivänä oli tarkoitus jatkaa Altaan, ottaa sähköllinen paikka ja lähteä tutkimaan paikkoja jalkaisin.

Lähdimme ajelemaan Altaa kohti ja matkan varrella maisemat senkun paranivat, lisäksi vuorotellen satoi vettä ja paistoi aurinko. Ajelimme todella korkealla lumirajan korkeudella kuin myös lähempänä Altaa lähes merenpinnan korkeudella.

Ajoimme matkaparkkiin Altan satamaan, paikallisen veneyhdistyksen/pursiseuran tms. alueelle, jossa karavaanareillekin oli mahdollista ostaa sähköpaikka ja samalla matkaparkkiin kuului wc:n käyttömahdollisuus sekä veden otto. Kemssan tyhjennystä ei ollut, joka olisi etenkin juuri tässä vaiheessa ollut erittäin oleellinen, nimittäin matkaparkin WC:n käyttö tuli liiankin tutuksi, kun minuun iski joku vatsapöpö. Mitä ilmeisemmin jonkun ruoan aiheuttama, koska Samille ei tullut mitään. No päivä Altassa ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan ja siinä samassa valitettavasti vähän katosi myös reissuinto lämmön noustessa iltaa kohden.

Selvittyäni vatsapöpöstä seuraavana päivänä jatkoimme matkaa Altasta kohti Skibotnia (=Yykeänperä). Alta-Skibotn -väli vei ajellessa lähes koko päivän, koska tällä välillä on useampia vuonoja ja vuoria kierreltävänä. Myös tunneleita alkoi olla enemmän. Lisäksi matkaa taitetaan valtaosaltaan rantamaisemissa, jolloin matkan teko on aika sujuvaa, kun aina tulee toinen toistaan hienompia maisemia ympärille. Tällä välillä tuli pysähdyttyä monta kertaa maisemakuvauspaikoille sekä ihan vain jaloittelemaan, kun matkaa oli taitettavana kaikenkaikkiaan noin 260 km.

Saavuimme Skibotn:iin ja ajoimme suoraan leirintäalueelle Skibotn camping:iin sen enempää paikkoja miettimättä. Skibotn on tavallaan tuttu paikka, kun olemme ko. paikassa useamman kerran jo pyörähtäneet – milloin Teslan laturilla, milloin ohikulkumatkalla. Eritoten Skibotnista on kuitenkin jäänyt mieleen elämäni ensimmäinen pohjoisen reissu, koska en ollut käynyt edes Suomen lapissa, saati Norjan puolella.

Tähän väliin pieni muisto ensimmäisestä asuntoautosta ja ensimmäisestä Norjan reissusta vuodelta 2019: Kolmen valtakunnan matka

Norjassa ensimmäisellä reissulla, ensimmäisellä asuntoautollamme vuonna 2019

Skibotnin leirintäalueella meidät ohjattiin rantapaikalle ja siinä rauhassa iltaa istuimme katsellen nousuveden nousemista ja meriharakoiden touhuja. Kävimme lenkillä, teimme ruokaa, kävimme pesulla ja olimme vain. Seuraavana päivänä käännetiin nokka kohti Kilpisjärveä.

Viikon päivät oltiin nyt oltu reissussa, kun palattiin takaisin Suomen puolelle. Poikkesimme matkan varrella Rovijoen putouksella Norjan puolella ja Suomen puolella tietenkin Sannan putiikissa kahvilla ja munkilla. Illaksi meille oli varattu mökki Lapin lomamökeiltä.

Olemme todenneet hyväksi tavaksi reissun keskellä ottaa mökki, jossa on pesukone vähentääksemme kotona odottavaa pyykkishowta. Lisäksi on ihan mukava päästä istumaan ihan oikealle sohvalle, saunomaan rauhassa ja tehdä ruokaa normaalissa keittiössä. Lapin lomamökit ja camping oli meille jo entuudestaan tuttu, joten oli helppo soittaa ja varata taas mökki heidän kauttaan. Saimme pyykit pestyä ja saunottua ja seuraavana päivänä taas jatkoimme etelää kohden.

Ajoimme Levin kautta, jossa kävimme pizzalla, ajoimme Ylläkselle ja kävimme Jounin kaupassa (joka muuten olikin mielikuvaani huomattavasti pienempi) ja illaksi suuntasimme leirintäalueelle Ylitornioon SFC Länsi-Pohjaan Mellajärvelle. Tämä leirintäalue ei ollut entuudestaan tuttu, mutta vastaanotto oli ystävällinen ja mikä parasta, leirintäalueella oli lämmitetty normaalin puusaunan lisäksi savusauna. Ruuhkaa ei ollut, ötököitä kylläkin.

Seuraavana käyntikohteenamme oli Oulu. Oulussa kävimme syömässä ja ihastelemassa kesäpäivän viettoa Nallikarin hiekkarannoilla. Olisi ollut mukava päästä tutustumaan Ouluun muutenkin, mutta asuntoautolla emme lähteneet edes yrittämään keskustan alueelle. Parkkipaikan saaminen Nallikarissakin osoittautui hyvin hankalaksi, joten emme sielläkään voineet pysähtyä kuin pikaisesti, koska oletettavasti auto oli pysäköity nytkin väärään paikkaan.

Seuraavana yöpaikkanamme oli Rokuan matkaparkki. Rokuan matkaparkki oli tullut tutuksi Samille työreissulla Rokuan terveyskylpylässä ja sen vuoksi sinne osasimme suunnata. Yövyimme siis Rokuan matkaparkissa (jossa muuten oli kemssan tyhjennyspaikka), kävimme pienellä metsäkävelyllä ja ruoan jälkeen kävimme nukkumaan. Söimme seuraavana aamuna aamupalan hotellissa ja sen jälkeen jaksoimmekin taas lähes koko päivän ajella lähemmäs kotia.

Viimeinen reissuyö oltiin Jyväskylän lähellä puskassa eräällä uimarannalla ja aamupäivästä ajoimme kotiin.

Kotona aloitimme auton totaalityhjennyksen, koska olimme matkalla myyneet tämän auton. Nyt liikkuva kaksio pysähtyy ja tarinat elävät tulevassa matkailuvaunussamme, jonka kausipaikka edelleen on Hirvensalmen Etuniemessä. 😉

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Lomareissussa 2025, osa 1

Julkaistu: 11.7.2025 | Kirjoittanut: Tuomola Katja

Juhannuksen jälkeinen viikko tuntui ikuisuudelta, kun loma oli alkamassa. Haimme ennen juhannusta auton Etuniemen kausipaikalta ja aloitimme kesän seikkailut ensin kevyesti kavereiden mökiltä Juhannuksena ja sieltä sitten palattuamme tyhjensimme auton ylimääräisistä tavaroista ja pakkasimme tarvittavat reissutavarat matkaan.

Juhannuksen jälkeisellä viikolla tosiaan oli aikaa laittaa autoa reissukuntoon ja siinä samalla, koko tämän ajan, kun olemme tämän auton omistaneet, olen tuskaillut verhojen kanssa. Sattumalta alkukesästä kävin Miekankosken kahvilan kirpparilla Mäntyharjulla enkä voinut ohittaa verhoja, jotka jo näin kuuluvan meidän asuntoautoon. Verhot olivat odottaneet käsittelijäänsä useamman viikon, mutta nyt pääsin niihin käsiksi, kun auto seisoi omassa pihassa ja pääsi niitä sitä mukaa mallailemaan, kun ne sai ommeltua. Vielä kun keksisi silmää miellyttävät istuinpäälliset niin kyllä meidän kelpaisi olla.

Vihdoin koitti perjantai 27.6., jolloin olin jo vapaalla ja laitoin kotona kaiken kuntoon, kun ajatuksena oli viikonloppuna tai alkuviikosta lähteä pohjoista kohden. Mielessä jo näkyi Norjan vuonot ja kauniit vuoristomaisemat. Perjantain kääntyessä iltaan pääsimmekin saman tien lähtemään jo liikenteeseen. Ajoimme parisen tuntia illansuussa ajatellen, että kaikki se on pois seuraavien päivien ajoista.

Ensimmäinen yö nukuttiin Varkaudessa eräässä puskassa, jossa olimme jo aiempinakin vuosina joskus yöpyneet. Tämä puska täytti kriteerit nukkumista ajatellen. Hiljainen paikka, sivussa isosta tiestä ja kuitenkin riittävän lähellä isompaa tietä, ettei tarvinnut kilometrikaupalla poiketa tiestä. Hyttysiä alueella oli kyllä ihan liiaksi asti, mutta onneksi ulkona ei tarvinnut olla kuin sen, mitä pikaisesti koiraa ulkoilutti. Aamulla jatkoimme matkaa ja päädyimme toiseksi reissuyöksemme Rukalle.

Kävimme ensin Kuusamon Prismassa ruokaostoksilla ja jatkoimme siitä sitten matkaa kohti Kuusamon Tropiikkia. Kävimme kylpylässä saunomassa ja uimassa, joten seuraavaksikin yöksi kelpasi jokin puska matkan varrella. Päädyimme sitten Rukalle Itä-Rukan rinteen kupeeseen isolle parkkipaikalle. Tämä oli myös sarjassamme ”vain yöpymistä varten” ja taas aamulla jatkoimme matkaa kohti Saariselkää.

Saariselällä otimme yöksi sähköllisen matkaparkkipaikan. Matkaparkkiin sisältyi sähkön ja wc-tilojen lisäksi sauna yleisellä vuorolla, joten pääsimme taas saunomaan. Illalla paistelimme makkarat ja hampurilaiset grillissä ja olisimme olleet jo valmiita nukkumaan ennen kello seitsemää illalla. Oli pakko kuitenkin lähteä vähän kävelylle koiran kanssa, ettei vallan nukahtanut heti pysähdyttyään.

Maanantaiaamuna starttasimme ajoissa kohti Näätämöä ja sieltä Norjan puolelle.
Päivä alkoi kovin sateisena jo Suomen puolella eikä siitä tullut loppua Norjankaan puolella. Ajatuksena oli mennä Pykeijaan ihastelemaan turkoosia merenrantaa ja kaunista kylää.

Sateesta huolimatta ajoimme Pykeijaan ja sateenvarjon alla kävimme ottamassa muutamat valokuvat ja sitten taas jatkoimme matkaa toivoen seuraavalle päivälle parempaa keliä. Pykeijaan olisi voinut muuten jäädä yöksikin, mutta sadekelillä oli käytännössä sama, millaisessa paikassa sitä yönsä viettäisi.

Ajellessamme Pykeijaan, kiinnitimme huomiota siihen, ettei vuoret olleet ihan niin teräväkärkisiä ja korkeita kuin aiemmilla Norjan reissuillamme olemme tottuneet näkemään. Omalla tavallaan myös nämä pyöreämmät kalliot olivat tosi kaunista katseltavaa.
Jatkoimme matkaa kohti Tana bruta, jossa kävimme kaupassa ja etsimme yöksi mukavan puskan, jossa syödä ja nukkua. Sadepäivän illan ohjelmat löytyivät lähinnä Netflixistä.

Tiistai 1.7. valkeni jo aurinkoisena ja kauniina, lämpötilat koko Norjan reissun aikana oli korkeimmillaan 15 astetta. Tiistai -päivän ajeluihin osui monenlaista maisemaa. Pysähtelimme vähän väliä ottamaan kuvia maisemista ja kuvia tuli otettua tuulilasin läpikin melkoinen määrä. Päivän kohokohta oli kyllä Silfarin kanjoni, johon ihastuin toden teolla. Kanjonissa kohisi turkoosi vesi ja sitä olisi vain voinut jäädä ihastelemaan vaikka koko päiväksi. Matkaa oli kuitenkin tarkoitus jatkaa vielä.

Alla muutamia kuvia päivän maisemista.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kausipaikkalaisen arkea ja juhannuksen viettoa

Julkaistu: 11.7.2025 | Kirjoittanut: Tuomola Katja

Kesä on jo edennyt pitkälle, edelliskerralla kirjoittelin Pääsiäisen aikoihin, jolloin meidän kausipaikka ei ollut vielä vapautunut. Nyt elellään jo kesäkuun loppua ja kausipaikalla on tullut vietettyä lähes joka viikonloppu.

Meidän oma paikka vapautui 1.5., jolloin saimme aloittaa kausipaikkamme ”rakentelun.” Rakenteluun liittyi lähinnä pienen verkkoaidan teko, jotta koira saa olla vapaana vaunupaikan pihassa. Aiemmin kirjoittamaani telttaongelmaankin on saatu ratkaisu, kun meidän auton kylkeen sopiva teltta löytyi karavaanarikavereiden kautta. Kiinnitimme myös terassille vihreän maton, joten kyllä meidän kelpaa oleskella.

Kausipaikkalaisen arki sai pienen keskeytyksen toukokuussa, kun pyörähdimme Uuraisilla katsomassa, miltä näyttää leirintäalue Hietasaari. Uimaranta oli hieno ja paikkaa kutsutaankin Keski-Suomen Rivieraksi. Toukokuisena iltana kuitenkin rivieran hiekat oli kaukana mielestä, kun tuuli oli kova ja lämpötila noin 10 asteessa. Iltaa kohden saatiin kuitenkin kaunis auringonlasku.

Juhannuksena otimme seuraavan kerran auton kausipaikalta liikenteeseen ja aloitimme kesän reissut Pieksämäen kupeesta karavaanarikavereiden mökiltä. Juhannuksena meitä oli mökillä väkeä kolmella eri asuntoautolla plus tietenkin isäntäväki, jotka tosin nukkuivat mökissä.

Juhannukseen perinteisesti kuuluu saunominen, uiminen, syöminen ja juominen, unohtamatta nuotiomakkaroita. Kokkoa ei varsinaisesti tänä juhannuksena ollut, mutta välillä liekit nuotiossa olivat yhtä isot kuin kokkoa olisi poltettu.

Saunan osalta erityismaininta juhannuksen saunamaailmasta, nimittäin meille oli lämmitetty ihkaoikea savusauna normaalin puusaunan (ja paljun) lisäksi. En ollut aiemmin käynyt oikeassa savusaunassa, mutta nyt sekin on koettu. Oli kyllä makoisat löylyt ja saunottua tuli monta tuntia. Järvivesi ei ollut ihan lämpimimmillään, mutta uimalämpöistä se kuitenkin oli eli ehkä hieman alle 20 asteen.

Saunomisen ja uimisen lisäksi tietenkin ruokaa oli tarjolla ja paljon! Aloitimme juhannusaattona kahvilla ja suolaisella sekä makealla piirakalla, illansuussa tarjolla oli ns. kalapöytä eli perinteiset juhannuskalat lohi ja silli kera varhaisperunoiden ja muiden oheistarjottavien. Seuraavana aamuna yritimme vielä käydä kalassa Samin kanssa. Kalaa kyllä tuli, mutta virveliin tarttui lähinnä haukea, joten laskettiin ne takaisin veteen. Yhteensä neljä kertaa hauki otti kiinni sekä pariin otteeseen pienet ahvenetkin. Aamupäivän kalastelujen jälkeen taas syötiin, tällä kertaa hampurilaisia kera oheistuotteiden.

Juhannuspäivä oli kovin sateinen, joten aikaa vietettiin paljon sisätiloissa pelaillen tietovisa -lautapelejä ym. Iltaa kohden sade hellitti ja saunomisen ja uimisen jälkeen siirryimme jälleen nuotion äärelle, tosin vaatekerroksia sai olla aika monta, että tarkeni. Iltapalaksi meillä oli makkarabuffet eli makkaroita oli pienitty ja jokainen sai eri makkaralajeista koostaa itselleen mieleisen annoksen grillivartaaseen. Tämä osoittautuikin oikein hitiksi, kun sai vaihtelua totuttuun makuun. Vielä myöhemmäksi illan kääntyessä alkoi jo tulla sen verran kylmä, että oli pakko siirtyä sisätiloihin. Sisätiloissa ollessa etsimme etunimemme perusteella jokaiselle oman hittikappaleen ja soitimme ne vuorotellen. Täytyy kyllä tunnustaa, etten enää muista, missä kappaleessa oma nimeni mainittiin. Innokkaimmat ryhtyivät laulamaan karaokea ja taisi siellä yön pimeinä tunteina olla kaikenlaista muutakin huvitusta, mutta ne meiltä jäi näkemättä, kun hipsittiin nukkumaan jo ennen karaoken alkamista.
Juhannus oli kuitenkin kaikin puolin mukava ja rentouttava ja viikko siitä lähdettiin kesälomareissulle. Siitä sitten omat tarinansa.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Pääsiäisen vietossa

Julkaistu: 21.4.2025 | Kirjoittanut: Tuomola Katja

Perinteisesti reissukausi alkaa aina pääsiäisenä, mutta nyt se ei tainnut missään välissä edes päättyä. Talven aikana reissut ovat sijoittuneet lähinnä Hirvensalmelle Etunimeen, kuten nyt pääsiäisenäkin. Pääsiäinen sijoittui huhtikuun loppupuolelle ja kevään aikana on ollut mitä erikoisimpia sääilmiöitä, on ollut niin pakkasta kuin 20 asteen helteitäkin sekä myös kaatosadetta. Tällä kertaa valitettavasti isommassa roolissa oli tuo kaatosade.

Meillä oli jo keskiviikko ja torstai vapaata ja suuntasimme auton keulan kohti Hirvensalmea jo keskiviikkona. Tarkemmin sanottuna oikeastaan Sami meni jo keskiviikkona ja itse tulin perässä torstaiaamuna. Keskiviikolle ja torstaille sattui ihanat aurinkoiset, lämpimät kelit, mutta perjantaista alkaen oli tosi kylmä ja lauantaista alkaen satoi vettä. Sääennusteet enteilivät aluksi loistokelejä pääsiäiselle, mutta hiljalleen sääennusteet muuttuivat ja auringonpaiste jäi vain pariin päivään. Meidän oli tarkoitus viettää kunnolla aikaa Hirvensalmella – nauttien auringosta pyöräillen ja frisbeegolfia pelaillen.

Kerroin jo aiemmin, että meidän kausipaikkamme vapautuu vasta 1.5., joten asettauduimme tällä kertaa toiselle paikalle, johon paikan varanneen vaunu saapuu vasta myöhemmin kesällä. Oli kiva asettua paikalle, jossa oli terassi valmiina. Tällaisilla kurakeleillä terassin merkitys nousee ihan uuteen arvoonsa, kun sisälle tuleva hiekan ja kivien määrä on melkoinen. Torstaina istuskelimme terassilla lähinnä nauttien auringosta ja perjantaina avasimme grillikauden.

Perjantaiaamu valkeni melko viileänä, mutta uskoimme auringon vielä paistavan jossain kohtaa päivää. Kävimme aamusta pikaisella pyöräilyreissulla, koska myöhemmin tälle päivälle oli suunniteltu frisbeegolfia toisen karavaanariperheen kanssa. Ajattelimme, että menemme pidemmälle pyöräreissulle seuraavana päivänä. Aamun urheilujen jälkeen levitimme markiisin ja asemoimme grillin ja muut terassikalusteet katoksen alle. ”Kesän” ensimmäinen grilliruoka maistui erinomaiselle.

Päivän mittaan leirintäalueella oli lapsille pääsiäisohjelmaa. Itse hyödynsimme sen ajan lähinnä päiväunia katsellen. Iltapäivän puolella lähdimme kiertämään Hirvensalmen frisbeegolfradan. Loppuilta meni rauhallisissa merkeissä käyden saunassa ja sen jälkeen katsellen Voice of Finlandia.

Perjantai-lauantai -yönä alkoi kovasti sade ropista kattoon ja lauantaiaamu menikin telkkaria katsellen. Koko päivää ei kuitenkaan jaksanut telkkariakaan katsoa, joten päätimme lähteä hieman liikenteeseen. Ajelimme ensin Mikkeliin Samin vanhempien mökille katsomaan, onko jäät lähteneet ja koska jäät olivat lähteneet, oli Samin vanhemmatkin mökillä. Kävimme kahvilla ja jatkoimme sen jälkeen matkaa. Kävimme hakemassa lainaan/kokeiluun karavaanarikaverimme Karin markiisiteltan ja kävimmepä sitten samalla myös kebabilla Mikkelissä.

Päästyämme takaisin Hirvensalmelle aloimme innokkaasti availemaan telttaa ja asettelemaan sitä automme kylkeen. Kuten sään suhteen niin myöskään teltan suhteen meillä ei oikein ollut onnea matkassa tällä kertaa. Telttaa tutkaillessa totesimme, ettei sitä saa pystytettyä, koska meillä ei ollut kiinnityspaikkaa auton kyljessä (telttauraa), joten muutaman ärräpään jälkeen soitettiin taas karavaanarikaverillemme Karille, että eipä tämä nyt mennyt ihan toivotulla tavalla. No Kari sitten pelasti meidät tästä tilanteesta (vaikka itse muualla reissussa) ja järjesti meille TilesPointilta telttauran auton kylkeen. Ei muuta kun taas auton kyytiin ja nokka kohti Mikkeliä.

Jälleen kerran Mikkelistä palattuamme takaisin Hirvensalmelle, aloitimme taas urakoinnin teltan kanssa. Ensin ruuvasimme telttauran markiisiin ja sitten aloimme uudella innolla sovittelemaan telttaa. Nyt pääsimme jo niin pitkälle, että se käytännössä oli kasassa, mutta kuten arvata saattaa – eipä tämäkään homma putkeen mennyt.
Teltta saatiin tosiaan markiisiin kiinnitettyä, kuten kuuluu, mutta ongelmaksi koituikin nyt korkeus. Teltta oli liian korkea meidän autoon nähden. Monen tunnin uurastuksen jälkeen siis pakkasimme sen takaisin kassiin. Se siitä.

Kello alkoi lauantai-iltana olla yhdeksän ja Etuniemen tuvalla oli ohjelmassa tanssia ja karaokea. Lähdimme istumaan iltaa tuvalle ja laulaa lurautin muutaman viinilasillisen jälkeen myös yhden laulun yhdessä toisen henkilön kanssa. Ilta tuvalla oli oikein hauska ja tuli juteltua useamman uuden tuttavuuden kanssa.

Sunnuntaina ohjelmassa oli kausipaikkalaisille suunnattu isäntäinfo, jossa käytiin läpi isäntävuoroihin liittyviä asioita. Kausipaikkaan liittyy velvoite osallistua isäntävuoroon eli vastaanottaa vierailijoita, lämmittää saunoja ja yleisesti pitää paikkoja siistinä. Isäntäinfon aikana silmät avautui todella sille, mitä kaikkea Etuniemessä on mahdollista kesäaikaan tehdä, etenkin lapsille suunnattua ohjelmaa on todella paljon. On uimarannan ja normaalileikkipaikkojen lisäksi pomppulinnaa ja trampoliinia ja polkuautoja ja ties mitä. Lisäksi sup-lautoja, soutuveneitä, polkuveneitä ym. Uskon, että isäntävuorossa riittää puuhaa sitten kun se meidän omalle kohdalle kesällä osuu.

No pian alkaa todenteolla kausipaikkalaisena olo. Uskon, että se tulee olemaan ihan mukava kokemus.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Maailma muuttuu ja niin mekin

Julkaistu: 24.3.2025 | Kirjoittanut: Tuomola Katja

Vuosi 2025 on jo pitkällä maaliskuussa ja silmissä siintää kesä ja kesän reissut, mutta olemme useampia viikonloppuja nyt talvella olleet Hirvensalmella, Etuniemessä, joten suurensuuresta reissailusta ei voi puhua. Ensimmäistä kertaa koskaan otimme tälle vuodelle myös kausipaikan.

Kuten tarinoistamme voi nähdä, leirintäalueet ovat tulleet kuvioihin vasta tässä viime vuosina. Toki osaltaan myös siltä osin, että reissuautona oli muutaman vuotta Tesla ja sen kanssa reissatessa leirintäalueet ovat olleet melko oleellisia, mutta kuinkas kävikään – nyt kun meillä on taas asuntoauto, jossa vessat, suihkut ja kaikki tarvittava – on meillä myös kausipaikka. Tai tarkemmin ottaen kausipaikka ei vielä ole vapautunut meille, joten toistaiseksi yövytään vieraspaikoilla. Oma paikkamme vapautuu 1.5.

Auringon paistellessa ja lämpötilan ollessa 10 asteessa, mielessä pyörii jo kausipaikka ja sen ”pihan” laittaminen. Tällä hetkellä se on aivan lumen peitossa, eikä mitään tietoa, onko pohja kovaa hiekkaa vai onko siinä edes hitusen nurmikkoa.
Kovasti olen miettinyt, millaista ruukkupuutarhaa siihen voisi ajatella siten, ettei tarvitse huolehtia kastelusta. Toiveena olisi, että luonnon oma kastelujärjestelmä riittäisi, koska emme yhtään tiedä, miten paljon sieltä ollaan kesällä pois.

Pitkä viikonloppu 20.-23.3.

Viikonloppuun mahtui paljon ulkoilua ja taivaalla hohti revontulet. Päiväsaikaan aurinko paistoi ja lämpötila nousi melkein 10 asteeseen. Meillä oli pitkä viikonloppu, joten lähdimme liikenteeseen jo heti torstaina, kun saimme työpäivät päätökseen. Tällä kertaa lähdimme kahdella autolla, koska Sami pääsi huomattavasti aiemmin lähtemään töistä. Viikonlopun aikana olimme kaverin apuna, jolle saapui asuntovaunu, joka piti saada paikalleen.

Itse toimin asuntovaunun asennuksessa lähinnä valokuvaajana, mutta voin sanoa olleeni mukana vaunun laitossa. Kovasti katsellessa kaverin vaunun tarjoamaa tilaa, alkoi oma asuntoauto tuntua ahtaalta, vaikka varsin tilava meidän asuntoauto onkin. Koskaan ei tiedä, onko meilläkin asuntovaunu vielä joskus. Toistaiseksi auto on meille varsin sopiva ajatellen kesää, jolloin kausipaikasta huolimatta ajatuksena olisi reissata jonkin verran eri paikoissa.

Pitkään viikonloppuun mahtui ulkoilua myös muualla, jonka kahdella autolla kulkeminen meille mahdollisti. Kävimme henkilöautolla pyörähtämässä mökillä Mikkelissä ja nautiskelemassa siellä talvisesta hankikannosta jäällä. Tuuli tuntui pikkusen vielä kylmältä, mutta onhan se ymmärrettävää, kun edelleen maaliskuussa ollaan vaikka mieli kulkee jo pidemmällä keväässä. Pääsiäinenkin on vasta kuukauden päästä. Yleensä pääsiäisen aikaan meidän reissukausi starttaa, mutta nyt sen voisi ehkä sanoa jo startanneen. Ensi viikonloppuna vietämme eräitä 50-vuotis -juhlia, tietenkin omassa autohotellissamme yöpyen.

Lomaviikko Sallassa 7.2.-15.2.2025

Mitä reissailuun noin niinkuin yleisesti tulee, olimme helmikuun alussa viikon Sallassa. Siellä kävimme ihan henkilöautolla ja yövyimme mökissä. Sallassa oli talviset, kauniit maisemat. Paikalliset kertoivat, että myös Sallasta puuttui ns. normaalista lumimäärästä vielä puoli metriä.


Viikkoon Sallassa mahtui paljon ulkoilua. Muun muassa kipusimme jalkaisin Sallatunturin laelle, kävimme katsomassa poroja, saunoimme ja toinen meistä kävi myös hiihtämässä (kukin voi mielessään päätellä kumpi se meistä voisi olla). Lisäksi nautimme mökkeilystä takkatulen äärellä, neuloen, telkkaria katsellen tai vain oleillen. Kävimme yhtenä päivänä pyörähtämässä myös Rukalla.
Sallan reissusta eniten kuitenkin jäi mieleen tanssivat revontulet! En ollut koskaan nähnyt niiden ”tanssahtelevan” kuten ne aina on kuvattu esim. lastenohjelmissa ja muissa kuvissa. Se jos mikä oli upein näky koskaan! Lomaviikollemme sattui kaiken lisäksi tosi hyvät kelit, pääsääntöisesti aurinkoa ja vain muutama aste pakkasta. Alla muutamia kuvia lomatunnelmista.

Katja kiittää ja kuittaa ja lupaa kaivaa kuvia ja kirjoittaa tarinoita reissujen (todennäköisesti) lisääntyessä kesää kohden.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , | 1 kommentti

Kuin huhtikuu ois

Julkaistu: 19.1.2025 | Kirjoittanut: Tuomola Katja

Sulat tiet kutsuvat karavaanaria seikkailemaan. Lunta on maassa vain nimeksi, plussakelit ja auringonpaiste kruunaavat tämän huhtikuisen mielikuvan. Sitten sitä muistaa, että ollaan vasta tammikuun puolessa välissä ja oikeastaan kunnon talvea ei vielä ole ollutkaan. Toki lunta on tullut aika ajoin montakymmentä senttiä, kerralla tietenkin, jonka jälkeen ne onkin lähes kaikki sulaneet. No ajattelimme joka tapauksessa hyödyntää tämän huhtikuulta tuntuvan kelin ja lähdimme karavaanailemaan viikonlopuksi.

Lähdimme perjantai-iltana liikenteeseen ajatellen, että eiköhän joku yöpaikka löydetä, koska sänky, keittiö ja wc löytyvät omasta takaa. Näin talvisaikaan reissaillessa majapaikkojen löytäminen muualta kuin liikenneasemien pihasta on toisinaan hieman haastavaa, koska kaikkia paikkoja ei ole aurattu tai olemme myös huomanneet, että nykyisin monessa paikassa parkkeeraaminen on rajattu vain muutamaan tuntiin. Löysimme kuitenkin paikan.

Lähtökohtaisesti suuntanamme oli Forssa, josta ostimme eräältä henkilöltä pari lisä- wc-pyttyä meidän autoon. Emme ajaneet Forssaan yhdeltä istumalta vaan pysähdyimme yhdeksi yöksi Hämeenlinnaan, jossa tarkoituksenamme oli käydä museokierroksella lauantaiaamuna. Museokierrokseen oli tarkoitus yhdistää Militaria -museon lisäksi Hämeen linna sekä Vankilamuseo. Kahteen viimeiseksi mainitsemaani emme kuitenkaan päässeet, sillä Vankilamuseo oli remontissa ja Hämeen linna suljettu.

Pääsimme siis parkkiin Militaria -museon pihaan. Kello alkoi olla tässä vaiheessa jo aika paljon, joten illan ohjelmaan ei juuri muuta kerennyt kuulua kuin koiran ulkoilutus ihastellen Hämeen linnan iltavalaistusta ja sen jälkeen iltapalaa ja pian nukkumaan. Yön aikana tuuli yltyi hyvin voimakkaaksi, herättäen meidät muutaman kerran metelillään. Aamu kuitenkin valkeni upeana aurinkoisena ja ihanan raikkaana. Aamulenkin ja museokäynnin jälkeen jatkoimme matkaa kohti Forssaa.

Forssasta lähdimme ajelemaan ns. kotiin päin ja valitsimme seuraavan yön kohteeksi SF-Caravan Vantaan tallin, jossa illalla pääsi makoisiin puusaunan löylyihin. Saunomisen jälkeen ilta menikin syöden ja tv:tä katsellen, mutta mikäs sen mukavampaa joskus kuin olla vaan. Ruoan päälle nukkumatti hiipi luoksemme hyvin pian. Ei tainnut kello olla edes kymmentä illalla, kun isäntä ja koira kuorsasivat ja hyvin pian sen jälkeen minäkin. Sunnuntaiaamuun sai sitten heräillä rauhassa ja lähteä taas nauttimaan raikkaasta aurinkoisesta aamusta.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kasnäs

Julkaistu: 21.12.2024 | Kirjoittanut: Tuomola Katja

Pitkä viikonloppu ja karavaanarikavereiden kanssa Kemiönsaareen Kasnäsiin. Olimme ensimmäistä kertaa Kasnäsissä ja sehän olikin oikein kiva paikka. Varmasti suosittu kesäkohde, eli ensi kesälle suunniteltava uusi reissu sinne.

Lähdimme itsenäisyyspäivän viettoon ensin sukulaisten kanssa Lahden Upseerikerholle nauttimaan Itsenäisyyspäivän juhla-ateriaa. Tämä on viime vuosina muotoutunut meille perinteeksi ja olemmekin vaihtelevasti käyneet joko itsenäisyyspäivän lounaalla tai joululounaalla kyseisessä paikassa. Upseerikerholta lähdimme vatsat turvoksissa ajelemaan Kemiönsaareen, johon meiltä matkaa yli 300km. Joku saattaisi pitää hulluna, kun viikonlopuksi lähtee niin kauas ajelemaan, mutta tuntuupahan ainakin oikeasti vapaalta, kun maisemat ovat täysin erilaiset.

Kemiönsaaaren maisemista emme perjantai-iltana juuri mitään kerenneet näkemään, koska saapuessamme alueelle oli jo pimeää. Naureskelimme matkalla sinne, että saaristomaisemat saattaisivat olla ihan hienot, jos vain näkisi jotain. No näimme sitten maisemia sentään sunnuntaina kotiin ajellessa. Sunnuntaina aurinkokin yritti pilvien raosta pilkahdella.

Perjantai-iltana saavuttuamme kohteeseen, Sami suunnisti ensitöikseen saunomaan, koska karavaanikaverimme Kari ja Heikki olivat sinne juuri menneet. Istuskeltiin saunan jälkeen porukassa iltaa ja menimme ajoissa nukkumaan. Vaikka olikin jo vapaapäivä niin reissaaminen vie aina energiaa. Lauantaina sitten heräsimme uuteen (harmaaseen) aamuun, mutta uusin ajatuksin.

Kasnäsissä kaikenkaikkiaan oli siis caravan-alue, hotellimajoitusta, ravintolapalveluita, kylpyläpalveluita ja kesäisin lisäksi satamapalveluita. Saimme kuulla, että ”hotellikylän” emoyhtiö on samalla alueella sijaitseva kalatehdas, kalatehtaan toiminnasta en osaa tarkemmin kertoa. Google ehkä kertoo siitä parhaiten.

No joka tapauksessa, lauantai starttasi harmaana, mutta oli mukava lähteä tutustumaan alueelle. Kävin koiran kanssa kiertelemässä alueen ja tietenkin matkan varrella tuli ”muutaman” valokuvaa otettua. Merimaisemassa on sitä jotain, mikä minua aina kiehtoo.

Lenkkeilyn päälle lähdimme naisten kesken kylpylään uimaan ja saunomaan. Kylpylässä oli porealtaita sekä sisällä että ulkona ja lisäksi useita muita altaita rentouttavaan vesijumppaan ja kaksin kappalein uimaratoja. Saunoja löytyi infrapunasauna, höyrysauna ja tavallinen sauna. Kylpylä oli oikein mukava ja lämpötilat porealtaissa oikein miellyttävät. Viime aikoina muissa paikoissa porealtaiden lämpötilat ovat olleet hieman toista luokkaa. Näissä oli mukava lillua. Sillä välin, kun me naiset olimme kylpylässä, miehet olivat yrittäneet saunoa caravan-alueen saunoissa, mutta ne olivatkin juuri menneet pois päältä, kun olivat sinne suunnistaneet.

Kylpemisen ja saunomisen päälle lähdimme Ravintola Paviljonkiin syömään lounasta. Lounas oli ehkä kaikkien aikojen paras, mitä kalavalikoimaan tulee. Oli kylmä- ja lämminsavulohta, graavilohta ja erilaisia sillejä sekä lounaan pääruokana gratinoitua kuhaa.

Ruoan päälle otettiin pienet ruokaperräiset ja iltaa kohden kömmittiin ulos autoistamme ja suunnistimme grillikatokselle. Grillikatos oli tosi kiva lasitettu koppi, jossa sai grillihiilillä grillailla. Kenelläkään ei oikeastaan ollut nälkä, mutta kummasti sitä vähän makkaraa tuli syötyä ja pikkunaposteltavina sipsejä sekä suolakeksejä juustojen ja hillojen kera. Ja näin lähellä joulua tietenkin vähän suklaatakin.

Sunnuntaiaamuun herättyämme, lähdimme hotelliaamiaiselle ja sen jälkeen olikin aika ruveta pakkailemaan tavaroita ja valmistautua kotiinlähtöön. Keitimme vielä kotimatkalle mukaan termarikahvit, jotta voimme sitten sopivan hetken tultua pitää pienen tauon. Kotimatkalla pysähdyimme myös Muurlan tehtaanmyymälään. Siellä oli kaikkia ihania astioita ja koriste-esineitä, mutta emme juuri nyt sieltä mitään tarvinneet.

Kaikenkaikkiaan oikein mukava viikonloppu harmaasta säästä huolimatta. Kesällä voisimme ottaa tämän uusiksi, mutta silloin voisimme ottaa mukaan pyörät ja lähteä tutustumaan saaristoon.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Pikkujoulukauden avaus

Julkaistu: 21.11.2024 | Kirjoittanut: Tuomola Katja

Ja näin on pikkujoulukausi avattu. Moniin vuosiin en juurikaan ole pikkujouluissa käynyt ja nyt marraskuulle 2024 niitä sattuu neljälle perjantaille. Siitä voi laskea, että pikkujouluja on joka viikko koko marraskuun ajan. No tämä hieman rajoittaa meidän alkutalven reissailua, mutta kyllä sitä kerkeää vielä.

Näihin kauden ensimmäisiin pikkujouluihin saimme näppärästi sovitettua juhlimista ja rentoutumista. Laitoimme auton lähtökuntoon torstaina ja Sami lähti sillä pe- aamuna töihin. Perjantaina omien töiden jälkeen pakkasin koiran ja loput tavarat matkaan ja lähdin kohti Lahtea, jossa oli Möysän musaklubin pikkujoulut eli XXL MÖSSÖ. Mössöllä oli esiintyjinä Erika Vikman, Neljä Ruusua, Juha Tapio ja Kaija Koo. Pistimme korkkarit kattoon työkavereiden kanssa ja vietimme hauskan illan tanssien ja laulaen.

Sillä välin Sami oli parkkeerannut Liikkuvan kaksion, (Hillen, Hillevin, Hilariuksen -rakkaalla lapsella on monta nimeä) Tapanilan hiihtomajan parkkikselle, joka oli hieman sivussa, jotta sai rauhassa olla, mutta johon oli helppo myös Mössöltä tulla yöksi ”kotiin.” Aamulla lähdimme isänpäivän viettoon minun vanhempien luokse ja siitä jatkoimme matkaa Kausalaan Leininrantaan. Leininrannassa olimme viimeksi käyneet heinäkuussa Tesla-retkellä, joten oli vielä hyvässä muistissa se, millainen paikka oli.

Teslalla retkeillessä olemme opetelleet käyttämään leirintäalueita, kun ennen tykkäsimme aina puskailla eli yöpyä milloin missäkin ja jatkaa aamulla matkaa. Ehkä vieläkään leirintäalueet eivät ole suosituinpia kohteitamme, vaan mielessä siintää ihanat Lapin ja Pohjois-Norjan maisemat, joissa voi retkeillä ihan rauhassa. Ehkä sitten ensi kesänä taas sinne suunnille. Talvella ainakin pyrimme hyödyntämään leirintäalueiden palveluita.

Kävimme myös mökkilomalla Rukalla tässä pari viikkoa sitten, mutta valitettavasti se reissu ei mennyt ihan odotusten mukaan ja jouduimme ns. keskeyttämään lomaviikon vieton, sillä flunssa iski ja nähtiin viisaammaksi tulla kotiin sairastamaan. Kerkesimme mökkeillä vain pari päivää ennen kuin raju päänsärky, lämmönnousu ja makuaistin katoaminen iski. Onneksi nyt jo voiton puolella näin parin viikon sairastelun jälkeen.

No ajatukset takaisin viime viikonloppuun, jolloin pääsimme karavaanailemaan.
Lähdimme siis lauantaina Leininrantaan, jossa tiesimme viihtyvämme ja kaikenlisäksi paikka sijaitsee aika lyhyen matkan päässä. Olemme leirintäalueita käyttäessämme oppineet huomioimaan muutamat asiat, joiden perusteella paikka valikoituu. Näitä ovat esimerkiksi yleiset saunavuorot, jotka sijoittuvat iltaan ja se, että alueella saa olla rauhassa. Olemme huomanneet, että joillakin leirintäalueilla yleiset saunavuorot ovat aamuisin ja se ei oikein ole se houkuttelevin asia. Toki saahan saunoja monesti vuokrata privaattikäyttöön, mutta meille kyllä riittää yleiset saunavuorot. Mikäs sen parempaa kuin saunoa oikein kunnolla ja sen jälkeen istahtaa joko markiisin alle säiden suosiessa tai viileämmillä keleillä tv:n ääreen lasillista nauttien. Monesti meillä on myös lautapelejä mukana, joita juuri koskaan kotona ollessa ei tule pelailtua.

Leininrantaan päästyämme alkoi aurinkokin paistamaan ja keli kutsui ulos auringonlaskua ihastelemaan. Kävellessämme ulkona, kävimme katsomassa, millainen kota oli, josko illalla makkarat kävisi paistelemassa. Kävimme kävelyn jälkeen saunomassa ja ainakin naistenvuorolla oli väkeä jopa ruuhkaksi asti. Löylyt olivat hyvät ja iloista puheensorinaa riitti. Molempien saunavuorojen jälkeen suuntasimme kodalle.
Tällä kertaa maltoimme odottaa hiilloksen muodostumista, koska aika usein käy niin, että makkarat on jo syöty siinä vaiheessa, kun grillihiillos olisi parhaimmillaan. Makkaroiden jälkeen siirryimme maha täynnä takaisin autolle ja aloitettiin katsomaan Netflixistä leffaa. Tosin leffa jäi kesken, kun silmät rupesivat painumaan kiinni.


Herättyämme aamulla söimme aamupalaa Avaraa luontoa katsellen. Aamupalan jälkeen lähdin vielä koiran kanssa metsälenkille, kun Sami valmisteli auton lähtökuntoon. Tyhjensimme vessat ja vedet ja lähdimme aamupäivällä kotia kohti. Kotona odotti siivousta ja samalla valmisteltiin isänpäivän kahveja kotona, kun meillekin oli lapsia ja lapsenlapsia tulossa isänpäivän ja samalla Samin syntymäpäivän viettoon. Viikonloppu oli oikein mukava ja kevein mielin voi taas palata arjen aherruksen pariin.

Seuraavaa reissua odotellessa…

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kerran karavaanari, aina karavaanari

Julkaistu: 21.10.2024 | Kirjoittanut: Tuomola Katja

Näin siinä sitten pääsi käymään, kun kerran on karavaanari, on sitä aina. Väliin mahtuu muutamia vuosia ilman matkailuautoa, mutta retkeilyä ei missään vaiheessa täysin unohdettu.

Vuonna 2017 ostimme ensimmäisen asuntoauton, jolla opettelimme reissaamaan. Sittemmin se myytiin ja tilalle tuli pienempi retkeilyauto, joka osaltaan olosuhteiden pakosta jouduttiin myymään (vesivahinko kotona) parin vuoden kuluttua ostosta. Välissä reissailimme muutaman vuotta Teslalla ja kas kummaa, kolme vuotta myöhemmin – taas pihassa seisoo asuntoauto.

1. Adria
2. Pössl
3. Tesla
4. Nykyinen: Dethleffs

En sano, etteikö Tesla olisi näppärä reissaamiseen, kun kuljetaan kahden henkilön ja yhden koiran kera. Ulkomaille matkustaessa lautta-/laivamaksut ovat edullisempia, Norjassa tietullit ovat sähköautoille edullisempia ja kattavan Teslan latausverkoston vuoksi auton latauksista ei tarvitse mitään maksaa, kun autossa on ilmaiset lataukset. Eli matkustaminen on melko edullista. Mainitsinko jo edullisuuden.. 😉

Kääntöpuolena Teslalla matkustaessa matkustelu toteutuu lähinnä kesäaikaan, sadepäivien vietto täytyy toteuttaa erillisessä teltassa tai jossain muussa kuivassa paikassa, ruoanlaitto toteutetaan niinikään ulkona tai leirintäalueiden keittiöissä ja väsymyksen iskiessä tavaroiden järjestely nukkumatilasta etupenkeille vaatii tiettyä järjestelmällisyyttä ja hieman myös kärsivällisyyttä eikä vessaakaan ole omasta takaa. Kaikki tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joskus vielä Teslalla lähdettäisi reissuun.

Kävimme siis Lahden Caravan -messuilla nyt syksyllä ja sen jälkeen nettikaravaani kävi kuumana. Emme ostaneet messuilta uutta autoa vaan kävimme katsomassa erilaisia asuintilan toteutusratkaisuja ja löysimme asiat, joihin haluamme kiinnittää huomiota kulkineen valinnassa.

Minä (Katja) olin haaveillut asuntovaunun hankinnasta, koska niissä on huomattavasti enemmän tilaa, jota Tesla-retkeilyssä olen oppinut arvostamaan, mutta vaunun osto olisi edellyttänyt uuden vetoauton hankintaa sekä omalla kohdallani ajokorttiin lisäkirjaimia. Lisäksi Sami halusi asuntoauton vaunun sijaan. Teimme siis kompromissiratkaisun ja ostimme hieman isomman matkailuauton. Siinä yhdistyy minun toivoma tila ja Samin toivoma auto, eikä se edellyttänyt muita isoja lisähankintoja. Lisäksi reissuun voi nyt lähteä myös lapsenlapset aina silloin tällöin.

Odotettu päivä

Kävimme katsomassa kiinnostavaa asuntoautoa Suomen Vaunumestassa Tuusulassa ja koeajon ja autoon tutustumisen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että tämä se on. Kaiken lisäksi myyjä, jonka kanssa autokauppaa tehtiin, oli äärimmäisen miellyttävä, joten hyvä asiakaspalvelu kyllä puolsi myös ostopäätöstämme.

Emme saaneet autoa heti kotiin, koska se oli vielä katsastettava ennen kuin saimme sen itsellemme. Auto katsastettiin ja siinä oli lehtijousi poikki, joka korjattiin myyjäliikkeen toimesta. No jousen korjaamisen jälkeen odottavan aika oli pitkä, koska Sami oli työreissussa eikä autoa heti päästy hakemaan. Sitten kun seuraava hakupäivä koitti, vastaan tuli seuraava ongelma -> kytkin luisti. Kytkimen kanssa ei ollut edellisellä koeajolla ollut mitään ongelmaa, joten myyjäliike tuli jälleen vastaan ja vaihdatti kytkimen todettuaan itsekin sen luistavan. Taas pisteet myyjäliikkeelle.

No vihdoin ja viimein koitti se oikea päivä, kun auto saatiin jo kotipihaan asti. Siitä alkoi kova puunaaminen ja tavaroiden järjestely. Tottakai olimme jo kaivaneet varastoista valmiiksi kaikki vanhat caravan-tavaramme, joten viikonloppu meni autoa laitellessa. Sunnuntaina kerettiin jo päiväretkelle. Kävimme pyörähtämässä ihan lähiseudulla, mutta päästiinpä juomaan ensimmäiset kahvit uudessa matkakodissamme.

Ensimmäinen viikonloppureissu

Reilu viikko siitä, kun saatiin auto pihaan, päästiin ensimmäiselle viikonloppuretkelle. Ei suinkaan menty helpoimman kautta vaan otettiin heti reissuun mukaan 2- ja 4 -vuotiaat lapsenlapset ja ajettiin noin 100km päähän Hirvensalmen Etuniemeen. Mahdutettiin autoon siis kaksi lastenistuinta ja neljän ihmisen tavarat vaippoineen ja leluineen. Istuinten asettelu edellytti pöydän pois ottamista, mutta onneksi se oli melko helppo homma. Lapset olivat innoissaan reissusta.

Loppujenlopuksi reissu meni tosi hyvin, lapset nukkuivat sikeästi toinen minun vieressä ja toinen papan vieressä. Me aikuiset ei ehkä niinkään nukuttu, kun lasten vilkkaat liikkeet jatkuivat vielä unessakin. Aamulla herättyämme söimme aamupalat ja lähdimme tutustumaan alueen oleskelutiloihin, leikkipaikkaan ja muutenkin ulkoilemaan.

Veimme lapset kotiin ja jatkoimme itse reissua kohti Helsinkiä ja Rastilaa, jossa meidän ”vanha caravanjengi” meitä jo odotti. Tällä liki samalla porukalla aiempina caravanvuosina vietettiin paljon aikaa yhdessä.

Illan ohjelmanumerona käytiin Linnanmäen valokarnevaaleilla ja leirintäalueelle palattuamme noudimme lähipizzeriasta iltapalaa. Edellisyön väsymys kuitenkin painoi silmiä kiinni hyvin pian pizzojen jälkeen, joten hiljalleen hiivimme yhteisestä oleskelupaikasta kukin omaan autoon nukkumaan. Aamulla nukutti pitkään ja herättyään pääsi koiran kanssa kävelemään raikkaaseen syysilmaan, ihaillen ruskan sävyjä, joita Helsingissä vielä näin lokakuun loppupuolella riitti. Tulimme siihen tulokseen, että Rastilaan täytyy toisella kertaa tulla paremmalla ajalla ja tehdä retkiä kaupunkiin, koska Rastilan leirintäalue on ihan metroaseman vieressä, joten siitä pääsee sitten helposti mihin vaan.

Alla oleviin kuviin päätän tämän vuoden päivät hiljaa olleen blogin. Katsellaan taas koska seuraavan kerran reissujalkaa vipattaa. Ensin käymme viikon Rukalla mökkeilemässä.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Kesäloma 2023 – Road Trip Eurooppaan, osa 3

Julkaistu: 1.10.2023 | Kirjoittanut: Tuomola Katja

Lomareissu jatkui taas jokseenkin pienemmällä budjetilla, jos se tähänkään asti kovin suuri oli ollut. Reissun tarkoituksena oli nähdä mahdollisimman paljon kaikkea ja kerrankin jotain muuta kuin Norjaa. Norjassa on sitä jotain ja joku aina vetää meidät sinne. Olemme siellä käyneet vuosittain vuodesta 2017 alkaen, kun ostimme ensimmäisen asuntoautomme. Tällä kertaa suunta oli toinen.

Matka jatkuu

Lähdimme siis ajamaan kohti Pohjois-Saksaa ja budjettitietoisina päätimme yöpyä Saksan puolella vielä tämän yön, kunnes huomenna suuntaisimme Tanskaan. Tanskassa leirintäalueet ovat hieman kalliimpia kuin Saksassa, joten suuntasimme Gettorfista Campingplatz Jarplundiin. Tämä leirintäalue oli selvästi monen ohi ajavan pysähdyspaikka. Alueella oli hyvin tiiviisti sijoitellut paikat, ilman mitään hienouksia eikä alueella näkynyt varsinaisia kausipaikkoja. Alueella oli kauppa ja yksi iso huoltorakennus, josta löytyi wc:t, suihkut, keittiöt ja erilliset piknik/grillausalueet. Meillä oli meidän oma matkagrilli tietenkin mukana ja grillailimme siinä makkarat ja grillijuustot kera grillisalaatin ja oluen. Eli tämän päivän ateria oli hyvin, hyvin perinteinen suomalainen grilliateria. Sääkin suosi meitä ja ruoan päälle oli mukava vain nauttia auringonpaisteesta retkituolilla istuskellen. Mieli oli nyt rauhallinen, kun auton jarrut oli huollettu ja loma sai jatkua.

Jatkoimme matkaa Saksasta Tanskaan ja ajattelimme, että ajellaan rantoja pitkin ihastellen niitä Tanskan maisemia, jotka viikko sitten jäivät väliin. Googlettelimme nähtävyyksiä, jotka osuisivat Tanskan rannikolle. Löysimme sellaisen paikan kuin ”Loppumaton silta” Tanskan Århusissa, turkoosin meren rannalta. Olihan se pakko käydä kävelemässä loppumattomalla sillalla. Vastoin odotuksia, tämä olikin hyvin pieni nähtävyys, mutta ihan hauska ajatus.

Sillan vieressä oli myös Marselisborgin peurapuisto, josta ensin ajoimme ohi tietämättämme, mikä se oli ja hetken päästä päätimme kääntyä ja mennä katsomaan tarkemmin paikkaa. Puistoon pääsi peurojen keskelle kävelemään. Valitettavasti siinä vaiheessa emme löytäneet puiston vierestä parkkipaikkaa, joten päädyimme kuitenkin ajamaan ohi. Hiljalleen alkoi jonkinlainen reissuväsymys iskemään ja mieleen juolahti, josko oltaisiin seuraava yö ihan hotellissa, syödään hyvin hotelliaamiainen ja rentoudutaan kunnolla yksi ilta. Varasimme siis Skandic Århusista huoneen yhdeksi yöksi. Siellä pääsimme saunomaan, nukkumaan hyvässä sängyssä ja mikä parasta, pääsimme hotelliaamiaiselle. Tämä oli hyvä ratkaisu stressaavien päivien jälkeen.

Miettiessämme seuraavien päivien reissukohteita vastaan tuli Skagen Tanskan pohjoiskärjestä, jossa kaikki rakennukset ovat keltaisia. Itsehän rakastan keltaista väriä, joten ihan jo siitä syystä sinne oli päästävä. Lisäksi Skagenin kärjestä oli hienoja kuvia majakoista ja hylkeistä sekä meriakvaariosta, The North Sea Oceanarium, mikä sijaisti Skagenin lähellä Hirsthalsissa. Suuntasimme siis seuraavana aamuna Skagenia kohden. Skagen oli juuri sitä, mitä odotimme. Upea paikka!

Kaikki tiet vievät Norjaan

No, koska olimme jo niin lähellä Norjan rajaa, miksi emme ajaisi Norjan kautta kotiin. Tämän kesälomareissun tarkoitus oli käydä jossain muualla kuin Norjassa, mutta kuinka kävikään.. Norjaan tiemme taas vei..

Yövyimme vielä yhden yön Tanskassa Tornby strand Campingissä, lähellä satamaa, josta pääsimme aamulla lautalla Norjaan Kristiansandiin. Tornby Strandin leirintäalue oli kyllä kaikkein hienoin niistä leirintäalueista, joissa olimme ehkä koskaan yöpyneet. Leirintäalueella oli perinteisten leirintäpaikkojen lisäksi mökkejä, todella siistit huoltotilat, hyvät telttapaikat, uima-altaat, leipomo ym. tuotteita myytävänä jne. Kaiken lisäksi lapsille oli iso leikkikenttä, jossa pomppulinnoja. (Suosittelen vilkaisemaan heidän internet-sivujaan). Jos vielä joskus päädymme tälle seudulle reissailemaan, ehdottomasti yövymme tällä alueella uudestaan ja varaamme siihen enemmänkin aikaa. Tämä oli varsinainen löytö! Aamulla pakkasimme tavaramme ja jatkoimme kohti Norjan upeita maisemia.

Lauttamatka Hirsthalsista Kristiansandiin kesti noin kolme tuntia + odotusaika satamassa. Ajelimme Norjassa vielä vuoristojen keskellä muutaman tunnin ajan, mutta sitten piti jo löytää yöpaikka. Yövyimme Haugjåsund campingissä, joka oli hyvin pieni ns. maalaistalon pihapiiri, johon oli rakennettu wc:t ja suihkut erilliseen rakennukseen. Muita palveluita emme tänä iltana/yönä tarvinneet, oli jo melko myöhä saapuessamme alueelle. Tämä oli vain lyhyt nukkumispysähdys ja sitten taas seuraavana päivänä ajelimme maisemareittejä Norjan serpentiiniteillä.

Matkalla näimme upeita vuoria, jokia, siltoja ja kaikkea kaunista, mitä Norja itsessään on. Tämä päivä oli täysin pyhitetty pelkälle ajolle ja maisemien katselulle. Kiersimme Haugjåsundista Ål Campingiin Oddan, Eidfjördin, Fagerheimin ja Geilon kautta. Kilometrejä kertyi noin 400km tälle päivälle, mutta aikaa se vei ainakin 8 tuntia välillä pysähdellen kahville, syömään, lataamaan autoa ym. Olimme seuraavan yön Ål:issa leirintäalueella.

Eteläisessä Norjassa vuorten jyrkkyys ja serpentiiniteiden määrä yllätti. Kolme päivää jaksoimme vain ajaa ja ihastella maisemia. Välillä olimme pilvien korkeudessa ja välillä sieltä laskeuduttiin alas. Erikoisimpia oli vuorten sisällä olevat ”solmut” ja risteykset, jotka saivat ihmettelemään navigaattorissa olevia mutkia. Kolmannen ajopäivän jälkeen alkoi jo mieli halajamaan kotia kohti ja viimeiset reissupäivät ajoimme vain siksi, että pääsisimme nopeasti kotiin. Yövyimme seuraavat yöt AirBnb -asunnossa ja Ruotsissa leirintäalueen mökissä. Enää ei jaksanut innostua muusta kuin siitä, että koti ja oma sänky odottivat. Ajoimme Ruotsin läpi Åresta Haaparantaan, pysähtyen Candy Worldissä ja sieltä ajelimme kotiin jo tutuksi tulleita reittejä.

Ajopäivien reittejä
Ajopäivien reittejä
Navigaattorin näkymiä

Kuvat kertovat enemmän kuin 1000 sanaa Norjasta.

Alla kuvia Norjan maisemista. Tosin kuvat eivät kerro koko totuutta, siellä on itse päästävä käymään ja kokemaan kaikki nämä upeudet. Nämä maisemat kutsuu meitä aina vain uudestaan ja uudestaan ja näyttää siltä, ettei niihin kyllästy koskaan. En kuitenkaan kirjoita Norjan maisemista sen enempää, kuvat puhukoot puolestani.

Haugjåsund camping
Illan ikkunanäkymän auton kattoikkunasta
Erittäin herkulliset pullat

Vaikka lomareissun viimeiset päivät menivät vain autossa maisemia katsellen ja omaa sänkyä odottaen, oli reissu sen arvoinen. Kilometrejä kahteen viikkoon mahtui noin 6500km, paljon nähtävää, paljon kokemuksia, osittaista tuskailua ja onnistumisen riemua. Lomaa oli vielä jäljellä, joten paluu arkeen ei koittanut ihan heti kotia päästyämme, saimme nollata reissupölyt ja harrastaa vielä muiden kesäharrastusten parissa.

Seuraavaa loma on loka-marraskuun vaihteessa, kohteena Saariselkä, mutta reissuun on varattu majoitus koko viikoksi. Katsotaan, saadaanko sieltä mitään reissutarinoita kerrottavaksi.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti