Kesäloma 2019, osa 3.

Koulutusmateriaali ja kouluttaja

Kesälomareissailuun tuli pieni katko keskellä lomaa. Olimme siis viikonlopun frisbeegolfohjaakoulutuksessa. Koulutusviikonloppu oli oikein hyvä ja antoi kyllä eväitä jatkoon. Itse olen heitellyt frisbeetä parin vuoden ajan ja nyt sain koulutusta siihen, kuinka aloittelijoita voi ohjata. Oppi siinä itsekin paljon uusia asioita. No se siitä koulutuksesta, kesälomareissailu jatkui taas maanantaina.

Viikonlopun aikana joukkoomme liittyi myös Samin nuorempi tytär, Sara. Reissumme jatkui siis hieman suuremmalla kokoonpanolla. Lähdimme reissuun maanantai-iltapäivällä ja suuntana oli Jyväskylä. Emme kuitenkaan menneet Jyväskylään asti heti maanantaina vaan parkkeerasimme kaksion eräälle veneenlaskupaikalle. Veneenlaskupaikan uintimahdollisuudet olivat hieman heikohkot, mutta koska oli niin kuuma ja hiostava keli, oli aivan sama, missä sitä kastautui, joten vaihdoimme uikkarit päälle ja suuntasimme veneenlaskuluiskalle. Kyllä teki hyvää pulahtaa veteen. Uimiseksi sitä ei voi kutsua, koska veneenlaskuluiskan pohja oli niin kivinen ja epämukavan tuntuinen, ettei siinä tehnyt mieli lähteä uimaan, mutta sai ainakin ihon viilennettyä.

Syy hiostavalle kelille selvisi hyvinkin pian, koska kohta alkoi kertyä ukkospilviä taivaalle ja kaatosade alkoi. Sade meni nopeasti ohi ja ukkonenkin jyrähteli vain vähän. Sami lähti laiturille kalaan ja liityimme Saran kanssa kalastajan seuraksi ihastelemaan tummaa taivasta.

Samin tavoitteena kalastaa meille iltapala-ahvenet, mutta tälläkään kerralla kalastaminen ei tuottanut tulosta. Söimme siis ruuaksi hernekeittoa, höystettynä ylämaan karjan säilykelihalla. Sepä maistuikin hyvältä tuoreen ruisleivän kanssa. Söimme mahat täyteen ja lähdimme Saran kanssa tiskaamaan astioita rantaan. Teimme ehkä tiskaamisen nopeusennätyksen, koska aiemmin ihastelemamme ukkonen räsähti sen verran kovasti pään yläpuolella, että tuli kiire takaisin autoon. Vedimme kaikki ikkunat kiinni ja pimennytverhot eteen, ettei salaman välke pelottaisi koiria. Yritimme peittää jyrinää myös laittamalla musiikkia kovemmalle, mutta todettiin se turhaksi, koska veden ropina yltyi niin kovaksi, ettei kuultu edes omia ajatuksia. Ilta menikin pelaillessa lautapelejä ja kuunnellessa sateen ropinaa.

Tiistai aamuna koiria ulkoiluttaessa erään peräkärryn takaa löytyikin leiriytymisen kieltävä merkki. No emmehän me olleet leiriytyneet vaan olimme vain nukkuneet yön virallisella parkkipaikalla.

Lähdimme aamusta jatkamaan matkaa Jyväskylään, jossa tarkoituksenamme oli mennä Laajiksen seikkailupuistoon. Päästyämme perille Laajiksen parkkikselle, teimme evääksi hodareita ja sen jälkeen Sami ja Sara suuntasivat köysiradalle. Itse tyydyin mielummin katselemaan maan tasalta, koska en usko kuntoni riittävän köysiradalla keikkumiseen.

Laajiksen köysiradan jälkeen, hiki otsalta valuen(myös minulta) lähdimme vielä heittämään frisbeetä Laajiksen lyhyemmälle radalle. Frisbeegolfradan kupeessa oli myös lampi, johon minä ja Sara pulahdimme pikaisesti, että saimme enimmät hiet iholtamme pois. Sen jälkeen kierrettiin rata loppuun ja lähdimme jatkamaan matkaa seuraavaan kohteeseen.

Seuraavan kohteen valinta oli hieman haastavaa, koska olimme menossa Mikkelin suuntaan seuraavaksi, mutta puskaparkkikartta tai park4night -sovellus ei antanut meille Jyväskylän ja Mikkelin väliltä kovinkaan hyviä puskaparkkivaihtoehtoja, koska halusimme paikkaan, missä päästään uimaan ja toivottavasti myös pystyttämään telttasauna. Ajoimme siis suoraan Mikkeliin asti, mutta emme vielä mökille, johon olimme menossa Juhannukseksi.

Ajelimme pitkän matkaa pientä hiekkatietä. Pääsimme kohteeseen, joka oli nimeltään Pesäjärvi. Liikuttava, pieni uimaranta nurmikkopohjalla. Järvivesi ihanan puhdasta ja pitkälle matalaa, hienoa hiekkapohjaa, että se suorastaan kutsui uimaan. Siispä uikkarit niskaan ja menoksi. Uimarannalla oli muutamia perheitä uimassa tullessamme paikalle, mutta uimranta tyhjeni illan mittaan täysin. Tämä oli se meidän paikka, täällä voisi viihtyä pidempäänkin. Pääsimme pystyttämään telttasaunan, joten voiko lomalta enempää toivoa. Saunomista ja uimista, sitä on loma, jota oli vielä muutaman päivää jäljellä.

Valitettavasti kärpäslätkä oli yöllä ja seuraavana aamuna ystävämme. Valitsemassamme paikassa oli niin paljon hyttysiä, mäkäräisiä ja paarmoja, että uimista lukuunottamatta muu ulkonaoleminen oli lähes mahdotonta. Jouduimme poistumaan tästä ihanasta puskaparkista ja lähdimme Mikkeliin ostamaan hyttyskarkotinta sisätiloihin. Matkalla poikkesimme vielä Kenkäverossa, jonka puutarhat lumosivat kukkaloistollaan.

Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, jaan tunnelmia kenkäverosta kuvien välityksellä. Suosittelen käymään itse paikan päällä. Kaunista on.

Kenkäverosta suuntasimme vielä Naisvuoren näkötornille, mutta emme huomanneet tarkistaa, että se onkin maksullinen. Kävimme siis vain Naisvuorella. Näkötorniin emme menneet, koska otimme mukaamme vain kameran emmekä rahaa.

Naisvuorelta lähdimme mökille, jossa vietimme loppuviikon. Juhannuksen sää oli poikkeuksellisen lämmin. Paahteen seurauksena saimme päälleemme jälleen ukkosmyrskyn. Totesimme jo edellisessä paikassa ukkosmyrskyn keskellä, että siellä ukkonen, missä mekin, joten tämä ei poikennut ns. normaalista lainkaan. Loppuviikko meni mukavasti mökillä saunoen, uiden ja syöden. Ja mikä parasta, ruuat olivat toisten tekemiä, joten maistuivat normaalia paremmalta. Palasimme kotiin jo lauantai-iltana, jotta välttyisimme pahimmalta ruuhkalta.

Sunnuntai ja samalla viimeinen lomapäivä menikin kotitöiden parissa. Pesimme ja puunasimme kaksion perusteellisesti lomaviikon aikana syntyneistä hyttysen raadoista, leikkasimme nurmikon pyykkikoneen pyörittäessä ties kuinka monta koneellista pyykkiä. Lisäksi viimeiseen lomapäivään mahtui lettukestit omalla terassilla ja pyörälenkki Heinolan lintutalon kautta. Seuraavaa lomaa odotellessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *